Luovuus on laadukasta ajattelua

Olen puhunut ja kirjoittanut paljon luovuudesta, ihmisissä piileskelevästä potentiaalista sekä tehnyt töitä näiden teemojen parissa eri yhteisöissä. Luovuus saa tiimit toimimaan sulavammin yhdessä ja keksimään asioita, joita yksi jäsen ei pystyisi itse keksimään. Tänään Educassa, kasvatus- ja koulutusalan messuilla, Katri Saarikivi luennoi aiheesta, otsikolla “Laadukas ajattelu, aivot ja muuttuva digitaalinen maailma”.

Saarikiven mukaan digitaalinen maailma ja koneäly muuttaa työn luonnetta, muttei ei vähennä sitä. Ihmisiä tarvitaan, sillä vain toiset ihmiset pystyvät ymmärtämään inhimillisiä tarpeita. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan taitoja, joita koneäly ymmärtää ja oppii puutteellisesti, esimerkiksi empatiaa ja luovuutta.

Luovuutta on määritelty monesta eri näkökulmasta. Aivojen toiminnan kautta luovuutta lähestyvä Saarikivi nimeää aivoille kaksi merkittävää verkostoa. Task positive network, on työn sankarin verkosto. Silloin tekeminen on täynnä innostusta, aktiivista tekemistä, ajan unohtamista motivoivan tehtävän äärellä. Mihaly Csikszentmihalyn flow-tila on juuri tätä.

Toisaalta tyvenet, rauhalliset hetket ovat melkeimpä tärkeämpiä. Aivojen joutokäyntiverkostossa, tilassa nimeltä default mode network, ajatusten annetaan lipua. Ei ole suorituksen painetta, ei pakkoa, vain rentoa olemista, jopa laiskuttelua. Tyhjä tila antaa myös mahdollisuuksia. On tutkittu, että tässä tilassa uusia ideoita syntyy enemmän.

Mikä dilemma luterilaisen työn tekemisen näkökulmasta! Jos työelämä vaatii lisää innovaatiota, pitäisikö tosiaan olla enemmän jouten?

Ehkä, mutta pystymmekö me ja työelämä siihen todella?

Toisaalta: voisiko luovuutta edistää tekemisellä, jolla olisi elementtejä kahdesta edellisestä? Jotain, joka voisi olla tavoitehakuista, mutta niin, että vastuu ja tavoitteeseen pääseminen ei olisi vain yhdellä henkiköllä? Saarikivi nostaa minulle merkityksellisen yhteison ratkaisuksi. Xuv et al 2018 tekemän tutkimuksen mukaan luova ajattelu hedelmällisintä jaettuna. Työtiimien, ryhmien tai yhteisöjen yhdessä ratkaisemat ongelmat ovat enemmän kuin osiensa summa. Yhdistelmät tekevät ajattelusta uniikkeja.

Hyödynnetäänkö teidän työyhteisöissänne tiimien luovuutta? Miten luovuutta johdetaan ja saadaan erilaiset ihmiset kukoistamaan yhdessä?

Palataan tähän toisessa blogissa.